TRANSLATE

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Sopiiko av-ala erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle?

Av-alalle hakee niin moni opiskelija vuosittain, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat putoavat pois jo hakeutumisvaiheessa. Silti aina on niitä, jotka eivät suorita opintoja kolmessa vuodessa. Av-alaa voi opiskella myös muutamassa erityisoppilaitoksessa. Ongelmana on kuitenkin ollut työllistyminen. Vaikka av-alalla tallennetuotannon taitajista on pulaa, sopivia työntekeijöitä on ollut vaikea löytää. Tallennetuotannon osatutkinto voi tuoda tähän ratkaisun.


– Av-ala on niin vaativa, ettei se kuitenkaan sovi kaikilta osin erityisopetukseen. Tallennetuotannon osatutkinto on kuitenkin syntynyt ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, joka on erityisopetuksen kehittämiskeskus. Samassa erityisoppilaitoksessa alkoivat myös valtakunnalliset av-viestinnän valokuvatuotannon, valokuvalaborantin ja kuvankäsittelijän tutkinnot.

Luovuus voi olla myös este

– Alan ammattitaitovaatimuksiin kuuluu kyky toimia annetun ohjauksen mukaan. Tarkoituksena on tuottaa suunnitelman mukaisia teknisesti laadukkaita kuvia ja av-tallenteita. Eli työntekijän pitää tarkasti noudattaa annettuja ohjeita. Alle kuitenkin hakeutuu luovia opiskelijoita. Kuvallista ilmaisua hakeville av-alan suorittavat tehtävät eivät välttämättä sovi. Onkin huomattu, että työntekijän oma "taiteellinen ilmaisu" ei sovi tallennetuotannon tehtäviin.

Tutkintoon hakeutujaa pitää opastaa paitsi tutkinnon suorittamisvaihtoehdoissa, myös taipumuksiensa mukaan oikealle polulle. Oli kyseessä sitten tutkinnon henkilökohtaistaminen tai opiskelijavalinta, tutkintojen erot pitäisi tehdä koulutukseen hakeutujalle selväksi. Vaarana on, että Av-viestinnän ja Kuvallisen ilmaisun tukinnot sekoitetaan toisiinsa. Koulutusten sotkeminen tuottaa vain väärinkäsityksiä ja tyytymättömiä tutkinnon suorittajia.

Tallennetuotannon lisäkoulutus

– Tallennetuotanto voi olla myös osatutkinto, joka sopii monelle alalle lisäkoulutukseksi. Tästä lisäkoulutuksesta voi hyötyä mm. datanomit, merkonomit ja suunnitteluassistentit. Perustutkinnossa erityisen tuen resurssit ovat paremmat, kuin aikuiskoulutuksessa. Tallennetuotannon tutkinto on nähty myös aikuiskoulutuksen mahdollisuutena. Vaikka av-ala on erittäin vaativa, av-viestinnästä löytyy siis oma osa-alueensa, joka sopii osalle erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista, kuten monelle autismin kirjon opiskelijalle.

– Tallennetuotannon osatutkinto yhdistää monia aloja jo mainittujen lisäksi. Oli sitten kyse artesaaneista, lähihoitajista, kiinteistö- tai ravintola-alan ammattilaisia – tallennetuotannon taitoja tarvitaan. Näppäilytaito ei kuitenkaan riitä, sillä tallenteet pitää saada sopivaan muotoon tallennusta ja verkkolevitystä varten.

– Tallennetuotannon osatutkinto tarjoaa uuden mahdollisuuden työllistää sopivia nuoria mielenkiintoisiin tehtäviin. Halua, taitoa ja mahdollisuuksia kyllä riittää.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Liikkuva kuva sivustakatsojana



Haluan tuoda esille muutaman koulutuksellisen seikan liikkuvan kuvan jakelu- ja tallennusprosessien näkökulmasta. Tallennetuotannon kannalta näkemyksiäni kannattaa tässä vaiheessa pitää diletantin näkemyksinä -- en ole onnistunut vielä perehtymään syvällisemmin tutkinnonosaan, enkä sen tuomiin opetuksellisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Liikkuvan kuvan teknologinen kehitysvauhti ei osoita tasoittumisen merkkejä. Olemme kolmessa vuosikymmenessä saaneet kolme kansainvälistä televisiostandardia, Standard Definition (ITU-R BT.601) vuonna 1982, HD (BT.709) 1990 ja Ultra HD (BT.2020) vuonna 2012. Jokainen standardiuudistus edellyttää televisioyhtiöiden tuotantokaluston täydellistä uudistamista, jakeluverkon kapasiteetin moninkertaistamista ja moniportaista, vaivalloista käyttöönottoa. Elokuvapuolella kehitys on, mikäli mahdollista, vielä nopeampaa.

TV-standardien uudistamista tukemaan kehitetetään monenlaisia tallenus- ja jakelustandardeja erilaisten järjestöjen toimesta. Toimijoita on esmerkiksi MPEG, SMPTE, DVD-Forum, ja Blu-ray Disc Association. Jakelustandardien alla olevaa teknologiaa kehittävät kansainvälisten järjestöjen lisäksi yksityiset yritykset, esimerkkeinä AT&T, Sony, Matsushita, Microsoft ja Google. Patenteista koituvien rojaltitulojen saamiseksi jokainen toimija yrittää saada ainakin osaa omasta teknologiastaan mukaan jokaiseen standardiin. Amerikkalaisten sisällöntuottaijen etujärjestöjen (MPAA ja RIAA) painostuksesta useat maat, EU mukaanluettuna, ovat hyväksyneet lakeja, jotka tukevat salaustekniikoiden käyttöä sekä tiedostotasolla (CSS ja ACCS), että siirtoteissä (HDCP). Kaikki tämä kehitys näyttäytyy useimmille alan ammattilaisille kaoottisena ja vaikeana -- tai ehkä jopa madottomana -- hallita.

Edellytykset kulttuuristen menetysten lisäksi vakaville taloudellisille tappioille ovat olemassa. Pienellä virheellä on mahdollista tuhota esimerkiksi pitkän elokuvan kaikki kuvattu aineisto. Olen nähnyt kotimaisissa tuotantoyhtiöissä kymmeniä tunteja kuvattua aineistoa siirrettynä yhdelle kovalevylle, josta on mahdollisesti varmuuskopio toisella levyllä. Valmistusvirheen seurauksena tai kolauttamalla levyä käyton aikana on mahdollista menettää laajoja määriä aineistoa muutamassa sekunnissa. Levyjärjestelmien toiminnan tuntemus on myös olematonta. Hyvin harva liikkuvan kuvan ammattilainen ymmärtää erilaisten tallennusmedioiden luonnetta ja soveltuvuutta arkistointiin tai varmuuskopion säilyttämiseen.

Toinen sekä taloudellinen, että myös arkistointiin ja materiaalin jatkokäyttöön liittyvä riski on sovellusten alla olevan tekonologian ymmärtämisessä, tai ymmärtämisen puutteessa. Erilaiset tiedostomuodot, koodekit, tallennusjärjestelmät, lisenssit ja patentinhaltijat muodostavat viidakon, jossa yhtäkkiä periaatteessa tallessa olevan aineiston käyttäminen voi osoittautua vaikeaksi, tai taloudellisesti mahdottomaksi.

Materiaalin saatavuus -- tai siihen käsiksipääsemisen helppous -- on oma ongelmansa, joka on myös osattava ratkaista. Nopeasti kehittyvässä teknologisessa ympäritössä on tarpeen suunnitella (ja osata suunnitellla) prosesseja, joiden avulla arkistossa olevasta materiaalista on mahdollista automaattisesti saada sisältöä sellaisessa muodossa, joka on toimiva ja käytännöllinen kulloinkin käytössä olevissa järjestelmissä.

Yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksin liittyvät vastuut tallentamisen ja arkistoinnin osalta eivät ole liikkuvan kuvan ammattilaisille selviä eivätkä yksiselitteisiä.

Tämä kaikki vuodatus johdantona sille, että tallennetuotannon ammattilaisten lisäksi kaikilla liikkuvan kuvan teknisissä tehtävissä toimivilla on tarvetta hallita perustason osaaminen tallennetuotannossa. Tämä koskee sekä aikuis-, että nuorisopuolen opiskelijoita. Minulla ei ole aavistustakaan, miten tallennetuotanto nuorisopuolen tutkintoon mahdutetaan, mutta aikuispuolella en näe estettä sille, että opetusta tällä tasolla saataisiin nopeastikin käyntiin.

Alan osaamisen hankkiminen ja ylläpitäminen opettajana voi tuntua hankalalta tilanteessa, jossa standardisoimisjärjestöt, lainsäätäjät ja teknologiaa tuottavat yritykset eivät pääse yhteisymmärrykseen toimintatavoista, eivätkä usein edes patenteista ja tarvittavista lisensseistä. Aktiivisesti toimimalla on kuitenkin mahdollista olla selvillä eri ratkaisujen vahvoista puolista ja ongelmista. Kansainvälisesti tarkasteltuna alalla toimivat yritykset ja yhteisöt -- tuotantoyhtiöt, museot jne. -- ovat varsin halukkaita kertomaan käyttämistään ratkaisuista ja niiden toimivuudesta. On täysin hyväksyttävää ja normaalia tässä yhteydessä kurottaa oman kontaktiverkon ulkopuolelle ja kysyä neuvoa. Ammattilaiset -- jotka yleensä ottavat alansa menestyksen ja tulevaisuuden vakavasti -- ovat yllättävän usein valmiita näkemään vaivaa vastatakseen kysymyksiä tuntemattomille ilman, että se kuuluu heidän työtehtäviinsä. Tällainen tieto on usein konkreettisempaa ja luottavamapaa kuin se, jota saa teknologian valmistajilta ja heidän kaupallisilta edustajiltaan.


Tallennetuotanto – kulttuurimme muisti






Tallennetuotanto on  näkyvä, mutta myös lähes näkymätön osa arkeamme. Sen näkyy verkon virtuaalikartoissa, mutta jää usein huomaamatta katujen ja liikenteen valvonnassa. Tallennetuotantoa hyödyntää niin liikeyritykset ja teollisuus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut kuin tiede- ja kulttuuri-instituutiot. Sitä tarvitaan uusiin palveluihin, toiminnan kehittämiseen, koulutukseen, markkinointiin ja tuotteistukseen. 

Tallennetuotanto merkitsee kulttuurin, tieteen ja talouselämän prosessien tallentamista ja dokumentointia. Tarkoituksena on tallentaa aineettoman ja aineellisen kulttuurin prosesseja erilaisia palveluja varten.  Tänä päivänä tallennetuotanto ja monet sen palvelut ovat digitaalista.

Tieteen palveluksessa tallennetuotannon tavoitteena on tutkittavan prosessin ja dokumentoinnin tallentaminen niin, että se on toistettavissa taltioidun informaation perusteella. Teolleisuudessa tallennetuotannon tavoitteena voi olla tuotantoprosessin vakioiminen tai laitteiston huolto-ohje.


Opetuksen alalla tallennetuotanto on monimuotoista. Se liittyy olennaisesti opetusmateriaalien valmistukseen ja jakeluun. Sitä käytetään palautteen antamiseen esimerkiksi urheilijoiden valmennuksessa. Näyttötutkinnoissa tallennetuotantoa käytetään monilla aloilla työprosessin dokumentoinnissa ja arvioinnissa.


Tallennetuotanto on kulttuurimme muisti. Siitä  riippuu, mitä jälkipolvet ajatamme saavat tietää. Kulttuurin alalla tallennetuotannon tavoitteena voi olla esimerkiksi artesaanin “hiljaisen tiedon”, käsityötaitojen ja menetelmien taltiointi tuleville sukupolville.

Aito ja alkuperäinen

Näyttötutkinnoissa tallennetuotanto merkitsee myös työprosessin dokumentointia. Näin syntyneen tallenteen tarkoitus on dokumentoida prosessi mahdollisimman luotettavasti, jotta sen avulla prosessia voidaan arvioida ja tarvittaessa toistaa.

Dokumentoinnin tulos on useimmin vain arkistoitava raakatallenne tai uudelle medialle siirretty kopio. Dokumentoinnin tuloksena voi syntyä myös painettu kirja, verkkosivusto, Wiki, äänite, making-of elokuva, DVD tai näiden kaikkien yhdistelmä. Tallennetuotannossa syntyy dokumentoitavasta prosessista tai aineistosta aito manipuloimaton alkuperäistä vastaava tallenne. Tallennetuotanto pitäisi kuulua jokaisen av-alan ammattilaisen perusvalmiuksiin.

Tallennetuotannon menetelmät

Tallennetuotannon välineet ovat tänä päivänä kaikilla kännyköiden käyttäjillä. Monet lehdet ja tv-asemat ovatkin  kutsuneet kuluttajat  tallentamaan ympäristönsä tapahtumia. Vaikka tallenteiden tekninen laatu kelpaa medialle, tallenteiden pitkäaikaissäilytys ja jakelu vaatii osaamista, joka kuluttajalta puuttuu. Alan koulutus on vasta  tulossa.  Alan työmenetelmät on opittu kulttuuriperinnön tallentamiseen erikoistuneessa laitoksissa.

Perinteisiä välineitä tallennetuotannossa on olleet mm. filmille kuvaavat kamerat, mikrofilmilaitteet, kopiokoneet ja nauhurit. Tänä päivänä välineet ovat pääosin digitaalisia. Näihin kuuluu erilaiset skannerit, digikamerat, videokamerat ja äänen tallennuslaitteet. Uusinta tekniikkaa  edustaa ovat erilaiset kolmiulotteiseen mallintamiseen tarkoitetut tallentimet ja tulostimet.

Tallenteiden arkistointi

Tallenteiden arkistointi vaatii jatkuvaa päivitystä. Dokumentoidut prosessit kehittyvät, mediat vanhenevat ja uusiin tulee lisää ominaisuuksia. Myös viranomaisten vaatimukset muuttuvat. Tallennetekniikan tulee pysyä ajan tasalla, jotta tallenteet on käytettävissä asiakkaiden uusimmissakin laiteympäristöissä. Tämä merkitsee myös tallenneprosessien jatkuvaa ylläpitoa ja hallintaa.

Tallenteiden akistointinti vaatii alunpitäen perusteellista suunnittelua. Informaatioteknologia hyödyntää rakenteista dokumentointia. Dokumentoitavalla medialla ja sisällöllä on oma elinkaarensa, jota tallenteita arkistoitaessa pitää seurata. Arkistointia varten alkuperäistallenteita ei saa editoida.

Tallennetuotannon tuotteistaminen

Paitsi kulttuuriperinnön tallentamisessa tallennetuotannolla on suuri merkitys yhteiskunnan kaikilla aloilla ympäristön suunnittelusta terveydenhuoltoon. Tallennetuotanto on osa koulutusta, tieteellistä tutkimustyötä ja kulttuuriperinnön tallentamista. Liikeyrityksille tallennetuotanto merkitsee  asiakaspalvelua, käyttäjätukea ja jälkimarkkinointia. Asiallinen tallennetuotanto antaa kuluttajalle luotettavan kuvan tuotteesta, kouluttaa asiakasta, se herättää luottamusta taaten tuotteen turvallisen ja kestävän käytön. Teollisuudelle tallennetuotanto on kaiken tuotekehityksen pohjana.
Elokuvan teossa syntyneistä tallenteista koottua elokuvaa “making-of” -elokuviksi..  Arkistointia varten alkuperäistallenteita ei kuitenkaan editoida. “Making-of “ elokuvat ovatkin yksi esimerkki, kuinka tallennetuotantoa voidaan tuoteistaa. Eäs syy Nokian menestykseen oli tuotteistaa puhelin liittämällä siihen kamera. Nyt Nokia kilpailee mm. Applen kanssa palveluiden uusien palveluiden kehittämisestä. Tallennetuotanto voisi olla tälläinen uusi palvelu ja todellinen Sampo, jota ei ole vielä tuotteistettu.

Vaikka alalla on tuhansia näkymättömiä työpaikkoja, ja Av-viestinnässä uusi Tallennetuotannon osatukinto  alan koulutus ei ole vielä käynnistynyt. Tässä on nyt koulutus joka pitää tuotteistaa, jotta nuoret osaavat hakeutua tulevaisuuden ammattiin, joka on yhtä vanha kuin Asuvan salmen kalliopiirrokset.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Tallennetuotanto tarvitsee koulutettua työvoimaa

KOULUTUS PUUTTUU 
Kulttuuriperinnön tallentamiseen tarvitaan satoja, jopa tuhansia tallennetuotannon osaajia mm. yrityksissä, yhteisöissä ja säätiöissä. Tutkinto on, mutta Tallennetuotannon koulutus puuttuu edelleen. 

VELVOITE
 Suomen allekirjoittama UNESCON  sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta asutuu voimaan toukokuussa 2013. Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kaikkia niitä tapoja, ilmentymiä, tietoja ja taitoja, joita yhteisöt, ryhmät ja yksilöt pitävät osana kulttuuriperintöään, sekä niiden välittämiseen käytettyjä eri muotoja. Tämä merkitsee, että yhteisöjen lakisääteisiin velvoitteisiin kuuluu huolehtia mm. kulttuuriperintöön liittyvän av-materiaalinsa tallentamisesta, jakelusta ja arkistoinnista. 

SOPIMUS 
Sopimus edellyttää osapuolten panevan toimeen sopimuksen mukaiset määräykset, joihin kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, tunnistaminen, tallentaminen ja luettelointi sekä tutkimus, suojelu ja tuki aineettoman kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. Lisäksi osapuolten tulee tarjota aineetonta kulttuuriperintöä koskevaa koulutusta ja tutkimusta sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

RAHOITUS 
Sopimukseen kuuluu Unescon yhteyteen aineetonta kulttuuriperintöä edistävä rahasto, johon osapuoli sitoutuu maksamaan vähintään joka toinen vuosi summan, jonka suuruus on yksi prosentti valtion vuosittain maksamasta Unescon jäsenmaksusta.   Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen.

TUTKINTO
Tallennetuotannon uusi osatutkinto tuli voimaan elokuussa 2012, mutta koulutus yhä puuttuu. Av-alalle sijoittuva koulutus kiinnostaa nuoria, mutta koulutuksen järjestäjät eivät ole vielä heränneet uuden koulutuksen tarpeeseen. 

UUSI NOKIA? 
Oikealla tavalla tuotteistettuna Tallennetuotanto, jakelu ja arkistointi voitaisiin liittää kansalaisten uusiin verkkopalveluihin, jolloin siitä voisi tulla vaikka osa uutta "Suomen Sampoa".

maanantai 18. maaliskuuta 2013

RE: Kulttuuriperinnön tallentamiseen tarvitaan satoja osaajia, mutta tallennetuotannon koulutus puuttuu.


Heipps!

Olisiko nyt oikea hetki aloittaa alla oleva koulutus siellä teillä valokuvaosastolla!!! Tulevaisuus puhtaasti luovalla valokuvauksella, jossa siellä teillä nyt mennään, näyttää synkältä, vaikka halukkaita koulutettavia onkin paljon. Mutta töitä ei sellaiselle porukalle kerta kaikkiaan riitä. Varsinaiset luovat valokuvaajat koulutetaan ihan jossain muualla, kuten korkeakouluissa ja Pakka Halosessa ja Muotoiluinstituutissa. Välineet teillä on olemassa, pitää vain saada halukkaita ja osaavia opettajia tai laittaa nykyiset koulutukseen. Tällaisella opetuksella säilyisi tuon aikoinaan valokuvauslaborantin ja sittemmin kuvänkäsittelylinjan ja viimeiseksi valokuvatuotannon koulutustavoitteet ihan oikeina ja lähes alkuperäisinä ottaen huomioon tapahtuneen teknisen alan  kehittymisen ja tarpeiden muuttumisen. Nykyinen koulutus ei vastaa alkuperäistä ajatusta.

Kannattaa tutustua tarkemmin tuohon uuteen tutkintoon ja lähteä kiireesti miettimään koulutusratkaisuja mahdollisimman nopean aloituksen aikaansaamiseksi. Olisitte tiennäyttäjiä suurelle tulevaisuudelle av-alalla. Mölsän Pekka on tehnyt paljon töitä mainitun päämäärän saavuttamiseksi. Aloittaminen ei ymmärtääkseni ole vaikeaa teillä käytännössäkään - sisältyyhän tallennetuotanto jo yhtenä vaihtoehtona nykyiseen opetussuunnitelmaan valokuvatuotannossa. Mitä tapahtuu valokuvatuotannolle  tekeillä olevassa uudistuksessa, sitä en tiedä, en ole sitä nyt seurannut, mutta kannattaisi pitää kiinni tuosta alkuperäisestä johtoajatuksesta ja ottaa tallennetuotanto tosissaan ohjelmaan.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni lukiessani alla olevaa tekstiä.

Terveisin eki soininen
Kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunnan varapuheenjohtaja