TRANSLATE

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kansalliskirjaston johtaja: Hallitus tekee leikkauksilla pysyvää vahinkoa kulttuurille

Kansalliskirjaston johtaja: Hallitus tekee leikkauksilla pysyvää
vahinkoa kulttuurille
"Entisaikaan poliitikot olivat sivistyneempiä. Nyt eletään aivan eri
arvomaailmassa", Kai Ekholm sanoo.
HS Kulttuuri 5.2.2016

Kaisa Viljanen

Kai Ekholmin mukaan hallituksen leikkaukset iskevät erityisen syvästi
humanistiseen tutkimukseen.

Suomen Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm kritisoi kovin sanoin
yliopistoleikkauksia. Ekholm kuvailee aiemmin tällä viikolla Tieteen
tietotekniikan keskuksen (CSC) sivuilla ilmestyneessä kirjoituksessa
Sipilän, Soinin, Stubbin ja Grahn-Laasosen politiikkaa "äärimmäisen
sivistymättömäksi, naiiviksi, keskinkertaiseksi ja valheelliseksi".

"Nyt irtisanotaan ihmisiä, joiden varassa nykyinen laadukas tutkimus
ja opetus ovat menestyneet. Joiden avulla kirjastopalvelut toimivat,
sähköiset e-kirjat hankitaan ja julkaistaan yliopistojen
julkaisujärjestelmissä. Leikkausten jälkeen kirjastojen aukioloajat
lyhenevät, palvelut hidastuvat, ja valmistuminen samoin", Ekholm
kirjoittaa.

Hallituksen yliopistojen määrärahoihin tekemät leikkaukset pakottavat
laitokset muun muassa irtisanomaan henkilöstöä. Helsingin yliopiston
säästötarve vuoteen 2020 mennessä on yliopiston mukaan 106 miljoonaa
euroa. Yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla, jolloin selvisi, että
Helsingin yliopisto lopettaa 980 työsuhdetta, joista 570 irtisanomalla.

Kansalliskirjastolla on ainutlaatuinen tehtävä. Se säilyttää kappaleen
jokaisesta Suomessa ilmestyneestä painotuotteesta. Kirjasto digitoi
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä palvelee yliopistojen ja oppilaitosten
kirjastoja. Monesta harvinaisesta dokumentista ainut tunnettu kappale
on Kansalliskirjastossa.

"Otamme vastaan koko kansakunnan painetun kulttuuriperinnön, äänilevyt
ja pienpainatteet ja jaamme niitä eteenpäin muille
vapaakappalekirjastoille. Monelle juuri Kansalliskirjasto merkitsee
kansakunnan ja historian identiteettiä. Tilanne on nyt niin
dramaattinen, että jonkun pitää sanoa ääneen miten uskomatonta,
pysyvää vahinkoa hallitus tekee kulttuurille", sanoo Ekholm HS:lle.

Leikkaukset vaikuttavat Ekholmin mukaan monin tavoin
Kansalliskirjaston toimintaan. Palvelutasossa palataan 1960–70-luvun
vauhtiin, ja joitain palveluja joudutaan lopettamaan kokonaan, hän
sanoo. Esimerkiksi c-kasetit tulevat ajan saatossa tuhoutumaan.

Ekholmin mukaan yliopisto on myös itse epäonnistunut viestimään, että
tutkimusta tukevat ja muun muassa it-palveluja tuottavat ihmiset
tekevät tärkeää työtä.

"Myytti jostakin epämääräisestä, laskuja pyörittelevästä
hallintohenkilökunnasta elää. Meillä he ovat juuri
kirjastohenkilöstöä, oikeita ihmisiä, joiden varassa tiede ja tutkimus
toimivat", Ekholm sanoo. Hän ei vielä voi kertoa, miten monta henkilöä
Kansalliskirjastosta irtisanotaan, sillä yt-prosessi on tältä osin
kesken.

Erityisen syvästi kirjastopalvelujen huonontuminen iskee Ekholmin
mukaan humanistiseen tutkimukseen, sillä se on erittäin riippuvaista
historiallisten aineistojen digitoinnista.

Leikkausten vaikutukset tulevat myös kertautumaan, Ekholm sanoo. "Kun
diginatiivi sukupolvi lähtee opiskelemaan, tulevatko he rullaamaan
mikrofilmejä? Tuskinpa, vaan ne aiheet jäävät tutkimatta."

Ekholmin mielestä nykyhallitukselta puuttuu sivistyksen ja
kulttuuriperinnön merkityksen taju. "Valtiovallan pitäisi osoittaa
edes jonkinlaista ymmärrystä kulttuuriperinnön merkityksestä.
Entisaikaan poliitikot olivat sivistyneempiä. Nyt eletään aivan eri
arvomaailmassa", Ekholm sanoo.

Hänen mielestään Kansalliskirjasto pitäisi määritellä itsenäiseksi
muistiorganisaatioksi jonka budjettiin ei voi koskea.

"Kansalliskirjasto on muistiorganisaatio, joka on 375 vuotta hoitanut
tehtäväänsä. Ei sitä pitäisi altistaa poliittisille suhdanteille",
Ekholm toteaa.

Kansalliskirjasto avaa ovensa remontoituna maaliskuussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Palaamme asiaan ja julkaisemme komenttisi.